Niityillä lunta, hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus…

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Joulu on sitten saapunut. Kuusi on koristeltu ja vilskettä ja vipinää on riittänyt siskon poikien kanssa touhutessa. Voi tuota lasten tuomaan riemua! Eilen illalla satoi kuin satoikin hento lumikerros, joten mustaa joulua ei ole tiedossa. :)

Tuossa lauantaina tuli sitten kokeiltua mönkkärillä ajoa, ja niin vain sitten kävi, että siskon miehen kyydissä ollessani, tuli tehtyä ilmalento maahan. Kaikin puolin selvisin onneksi vähällä, mutta aineksia olisi kai ollut pahempaakin jälkeen. Lääkärireissu oli lähellä, mutta ainakaan vielä en ole tuota olkapäätäni viitsinyt lähteä näyttämään. Eiköhän se ihan levolla parane. ;)  Joo, mie en ole yhtään tapaturma-altis ihminen… :D

Mutta nyt on aika rauhoittua perheen kanssa joulun viettoon. Monen päivän valmistelut alkaa olla takana ja ihanat herkut odottavat syömistä. Iltapäivällä edessä on haudoilla ja kirkossa käynti, sitten kotia syömään ihanaa jouluateriaa ja sen jälkeen taitaa alkaa ainakin noiden poitsujen mielestä paras hetki joulussa.